Juhannus meni aikalailla kotioloissa, juhannusaattona suunnattiin koirakaverin kans metsänsiimekseen vetämään verijälkiä-kukaan ei tee moista muuta kuin koiraihmisetHikinen ja sääskien täyteinen urakka oli... Taikalle tehtiin lähes koemittainen jälki jotta näen riittääkö sillä sinni mennä koko jälki.Myös jekulle tehtiin huvkseen voittajaluokan jälki katkokulmineen kaikkineen! Tarkoitus oli mennä metsään vasta eilen iltapäivällä mutta onneksemme muutimme suunnitelmaa ja mentiin jo aamupäiivästä, hiki virtasi kun vaatetta ja päänsuojaa piti sääskien takia olla, myöhemmin oisi koirillakin ollut tukalemmat oltavat.

Ensin mentiin taikan avo-jälki ja ihmeesti jaksoi koko jäljen tehdä töitä. hieman jäljen sivussa eteni toisella osuudella mutta löysi takaisin jäljen päälle, makauksista selvittiin itsenäisesti eteenpäin, toinen taisi jäädä merkkaamatta.. Kokeeseen mennään vaikka voi olla ettei sieltä sen kummempaa tulosta saada, siellä kun ei koiraa saa milään lailla jarruttaa tai ohjata liinalla, perässä on mentävä meni koita mihin suuntaan vaan. Sen verran pitää varmaan vielä jäljen pätkää tehdä että saa sorkan vileä harjoitella, eilen oli nimittäin muurahaiset vallanneet aina kaadon ja kusivat silmille jotan kovin kivaa kuvaa ei koirille sorkasta jäänyt..

Jekulle oli siis myöskin hyvän ptuinen jälki useine makauksineen sekä katkokulma. Hyvin teki töitä, ihan viime metreillä alkoi jo selvästi sitten väsyä.On niillä taikan kans niin erilainen kulku tuolla metsässä...

Sitten kotiin tultua jäivät pötköttelemään ja itse kävin kyläilemässä, sitten otettiin koko sakki hyvät päiväunet ja illalla rillattiin

Jekku mun velipojan sylkyssä

huomatkaa rento asento...

Taika vahti grilli hommia...

Illan päätteeksi jekku melkein nukkui istualleen mummun syliin, ei olisi malttanut mennä muualle kun nokan eessä pöydällä oli valkohomejuustoa